Ilmastoviisas ja kestävä rakentaminen ottaa huomioon muun muassa rakennusmateriaalien ja -prosessien ilmastoystävällisyyden.
Korjausrakentaminen on usein ilmastovaikutuksiltaan uudisrakentamista vähäpäästöisempää, erityisesti julkisessa rakentamisessa. Siksi säilyttävän korjaamisen näkökulma on keskeinen kestävässä ja kiertotaloutta edistävässä rakentamisessa. Korjaaminen säästää luonnonvaroja, vähentää jätteiden syntymistä ja voi olla kustannustehokasta. Se tukee myös rakennusperinnön säilymistä ja alueellista identiteettiä.
Vuoden 2025 alussa voimaan tullut uusi rakentamislaki ohjaa vähähiiliseen ja kiertotaloutta edistävään rakentamiseen. Lain mukaan rakennukset tulee suunnitella pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi, ja niiden elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset on arvioitava. Vuodesta 2026 alkaen merkittävimmissä rakennushankkeissa tulee laatia ilmastoselvitys, jossa raportoidaan rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Laki velvoittaa myös huomioimaan purkumateriaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen.
Uudis- ja korjausrakentamisen päästöjä seurataan Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Kuntien ja alueiden kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen -laskentamenetelmällä. Kuntien hankinnat, investoinnit sekä yksityiset asuinrakennusinvestoinnit palvelevat kestävän elämäntavan toteutumista. Ne esitetään Syken laskemissa kuntien kulutusperäisissä päästötiedoissa. Kokkolassa investointien ja kaupungin hankintojen päästöt olivat 1,9 tCO2e / asukas vuonna 2015.
Lisätietoa laskentamenetelmästä Hiilineutraalisuomi.fi sivustolta.
Keskeisimpiä toimenpiteitä:
- Kaupungin uudiskohteet rakennetaan kokonaiskestävästi, elinkaaritehokkaasti ja mahdollista monikäyttöä ajatellen.
- Kiertotalous ja materiaalien tehokas käyttö huomioidaan suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa.
- Rakennushankkeissa minimoidaan jätettä ja tehostetaan kierrätystä.
- Uudiskohteissa toteutetaan hiilijalanjälkilaskelmat
- Puurakentamisen edistäminen